HR:n viimeinen käyttöpäivä

Kirjoitettiin ystäväni Reetta Vuorisen kanssa yhteisblogiteksti meitä pohdituttavasta aiheesta.

“Onko HR vanhentunut? Tarvitaanko HR-toimintoa enää?

Nykyajan hektisessä työympäristössä tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa ja pehmeämpää otetta. Asioiden johtaminen on muuttunut ihmisten johtamiseksi ja siksi katseet tulee kääntää prosessien ja järjestelmien sijaan itse ihmiseen, jotta hän pystyy antamaan parastaan.

Nykyinen HR-malli on peräisin ajalta, jossa teollisuus kukoisti ja elettiin tuotantolinjojen kulta-aikaa. HR:n tehtävänä oli valvoa työ- ja yhteistoimintalain sekä erinäisten henkilöstöprosessien toteutumista. Pääpaino oli vahvasti hallinnollisissa järjestelmissä ja byrokraattisissa rakenteissa.

Työn muuttuessa ja asiantuntijatyön yleistyessä myös HR:n tulee uudistua. Tarvitaan entistä enemmän empatiaa, valmentavaa otetta ja sparraavaa lähestymistapaa. Mitä nopeammin yrityksen liiketoiminta kehittyy, sitä vahvemmin henkilöstöhallinnon tulisi linkittyä osaksi yrityksen strategiaa ja ihmisiä. Modernin HR:n tehtävät painottuvatkin sellaisiin teemoihin, kuten ketterä yrityskulttuuri, työnantajabrändi ja (työ)hyvinvointi.

Emme sano, ettei vanhoja HR-käytäntöjä enää tarvita, mutta niiden päälle tulee rakentaa uusia toimintamalleja. TES ja HR-järjestelmät ovat edelleen tärkeä osa henkilöstöhallinnon arkea, mutta niiden pitäisi toimia enemmänkin HR-talon perustuksina, ei sydämenä.

Moderni HR tukee yritystä ja sen henkilöstöä työelämän muutoksessa. Tässä onnistutaan vain sijoittamalla HR osaksi strategista päätöksentekoa ja antamalla sille avaimet tukea yrityksen jokaista jäsentä titteliä tuijottamatta. Ei vielä  riitä, että HR on osa yrityksen johtoryhmää vaan sen tulee jalkautua yrityksen kaikkeen tekemiseen ja kulttuuriin.

Mikä HR ylipäätään on? Onko hän ihminen, tiimi, järjestelmä tai ehkäpä kulttuuri? Tuntuu, että HR-toimintaa kaivataan, mutta etenkin asiantuntijaorganisaatioissa se selvästi hakee vielä muotoaan.

Voisiko HR:lla olla myös joukkueenjohtajan rooli?  Asiantuntijaorganisaatioissa on huikea määrä osaamista & älyä, ja tämä porukka voisi olla paljon enemmän kuin osiensa summa mikäli he oppivat toimimaan joukkueena. Esimiehen tehtävänä toki on toimia coachina itse työn tekemisessä.

Olipa HR loppupeleissä minkälainen tai mikä tahansa, on sen tavoitteena rakentaa uudenlainen tapa toimia. Tämä mahdollistaa tehokkaan ja onnellisen henkilöstön, tyytyväisen asiakkaan ja kannattavan liiketoiminnan.

Mitä mieltä Sinä olet? Olemmeko hajulla vai ihan metsässä ajatustemme kanssa?

Uudenlaisia HR-tuulia odotellen,

Reetta & Milla”

Haussa työntekijöiden yksisarvinen

Oletko joskus lukenut työpaikkailmoitusta ja katsellut kauhuissasi sen alati kasvavaa vaatimusluetteloa? Minä ainakin olen…

Näen harmittavan usein työpaikkailmoituksia, joissa yritykset selostavat ranskalaisilla viivoilla, mitä ominaisuuksia ja vaatimuksia tulevan työntekijän tulisi täyttää. Kymmenen kohdan vaatimuslistalla etsitään tekijää, jonkalaisen voi löytää vain satukirjoista. Työnhakijoiden onkin hyvä tiedostaa, että työpaikkailmoitus on useimmiten kuvaus ”hakijoiden yksisarvisesta”. Ihmisestä, jota ei oikeasti ole olemassa.

Vaikka työpaikkailmoituksessa luetelluista hakukriteereistä ei täyttäisi kuin 5/10, ei unelmiensa työpaikkaa kannata sen takia jättää hakematta.

Tärkeämpää lukuisten hakukriteerien täyttämisen sijaan, on olla oma itsensä.

Avoin rehellisyys ja itsetuntemus ovat asioita, joita työnantajat arvostavat usein huomattavasti enemmän, kuin jokaisen vaatimuksen täyttämistä. On tärkeää uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Itsetuntemus on monessa suhteessa avain onnistumiseen ja uuden työpaikan nappaaminen ei ole tässä mikään poikkeus. Kun tiedostaa omat vahvuutensa, kykenee myös paremmin valjastamaan ne omaksi edukseen.

Lue koko teksti tuttuun tapaan Sofokuksen blogista.

Uupumuksen lähteenä itseohjautuvuus

Kirjoitin työnantajani Sofokuksen blogiin tekstin siitä, miten itseohjautuvuus saattaa huonosti toteutettuna johtaa uupumukseen.

Jaettuani artikkelin LinkedIn:ssä, herätti se paljon keskustelua aiheesta ja sen ympäriltä. Itseohjautuvuus selkeästi puhuttaa ja mietityttää ja aihe onkin saanut mediassa jo omanlaisensa hype-statuksen.

Itseohjautuvuus ei kuitenkaan toimi ilman joukko-ohjautuvuutta ja siksi väitän, että joukko-ohjautuvuus on itseohjautuvuuden kehittyneempi muoto.

Lue koko teksti Sofokuksen blogista.

Asiakaskokemus syntyy työntekijäkokemuksesta

Väitän, että yritys, joka panostaa omiin työntekijöihinsä ja on valmis satsaamaan henkilöstönsä hyvinvointiin, tuottaa samalla parempaa palvelua myös asiakkailleen. Miksikö näin?

Työntekijäkokemus syntyy jokaisen työntekijän mielessä ja heijastuu suoraan henkilön motivaatioon ja työhön. Työntekijäkokemuksen kautta syntyy työpaikan ilmapiiri ja kulttuuri ja nämä puolestaan välittyvät vahvasti eteenpäin työntekijöiden viestiessä muille omasta työnantajastaan.

Mikäli fiilis työpaikalla on negatiivinen ja yleisilme tympeä, on hyvin todennäköistä, että sama tunnelma välittyy myös asiakaskokemukseen. Näin henkilöstöstä tulee asiakaskokemuksen pullonkaula.

Lue koko artikkeli Sofokuksen blogista.